tiistai 30. syyskuuta 2008

Päivä 20 - Retki alkaa

15. Heinäkuuta

Havahduin siihen että ovelleni koputettiin. Kun menin avaamaan, oli vastassa pari virallisen näköistä armeijan heppua jotka sanoivat että minun olisi mentävä tänään varusteiden kanssa vanhalle vesitornille josta lähtee kyyti kohti etelää, jossa saamme täydennystä varusteisiin....

tiistai 22. heinäkuuta 2008

Päivä 19 - Matkan tarkoitusta etsimässä

1 Heinäkuuta

Olin pakannyt tavaroita valmiiksi huomista retkeäni varten, kun huomasin että olin saanut postia.
Sain kirjeen jossa kerrottiin että aavikolla tapahtui jotakin merkillisä, mm. vanhat kupariset yhteydet entisen keskieuroopan alueella oli jostain syystä palautuneet sotaa edeltävään tilaan lähes täydellisesti, vain muutamia reittejä olisi puuttunut(varmuuden tuosta asiasta sain, kun tutkin reitittimien osoitteita, sekä muuta infoa mitä niistä sai irti). Tiedon saatuani kaivoin kannettavani esiin, ja aloin tutkia reittitietoja, joiden perusteella saatoin päätellä, että pahimpien sota-alueiden reittitiedot olivat palanneet verkon reitiystauluihin, niinkun mitään ei olisi koskaan tapahtunut. Tämä on perin merkillistä ajattelin, muta samalla totesin että minulla oli aivan liian kiire jotta olisin voinut tutkia oliko reitit todellisia, vai virtuaalisia. Kasasin nurkissa olevista romuista reitityksen seurantapalvelimen jonka avulla pystyin seuraamaan ja tutkimaan reitiyksiä, sekä tekemään logeja.
Eniten itseäni epäilytti tuo suuri ympyrä aavikolla, mitä sen alla olisi, ja mistä se oli ilmestynyt. Lisäksi vanhojen reitityksien ilmestyminen kertoi että jotain oli tekeillä.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Päivä 18 - Kevät saapuu

15.kesäkuuta

Ensimmäinen ydintalvi oli sitten takana, ja ensimmäinen ydin kevät ja kesä edessä.
Oli ilma sen verran lämmennyt että ilmeisesti jotekin saatiin jopa kylvettyä jäisille pelloille, mutta satotoiveet olevat perin alhaalla. Viranomasiten tavoite olikin ainaostaan turvata ihmisten eläminen seuraavaan kesään, eikä niinkään kerätä suuria varastoja.

Maailmalla olievat saastee taharventaneet väestöjä varsin rajusti, joten ruokittaiven määrä oli laskenut jopa 2-3 miljaridlla. Suomen väestöstä oli saateiden ja pakkasen vaikutuksesta kuollut vain n. 200000-300000 ihmistä. Suhteessa siis selvittiin vähällä.

Sen tiedon mukaan jonka olin saanut, olisi viranomasiten määräyksestä maanviljeliöille toimitettu suhteellisen suuria määriä lannotteita, siemeniä, ja polttoaineita jotta pellot saadaan kylvettyä. Mutta se mitä pelloille oli kylvetty ei olltu tarkkaan tiedossa, sillä tieto olisi voinut olla liian kohtalokasta, ja johtaa ihmiset varastelemaan siemeniä niiden noutopaikosta. oman epäilyksnei perusteella saatoin kuvitella että pellot tuottaisivat ainakin perunaa ja joitakin vilajakasveja. Lisäksi elämille oli viljelty heinäkasveja rehuksi jotta lihaa ja maitoa olisi saatavilla.

Mutta mitään tietoa siitä tultaisiinko lämmityslinjoja avaamaan ei ollut tullut ensitietojen jälkeen.
Ilmeisesti viranomaisilla oli liikaa muuta tekemistä kun korjata ne.

Omat puuhani olivat tuottaneet sen verran tulosta että saatoin kuunnella monia amatööriradioita uudella antennillani, ja kuuluvuus oli suhteellisen hyvä, vaikka säteily olikin aika voimakasta.. Liäskis olin alkanut valmistautua esikuussa olevaan aavikkomatkaan tekemällä muutamia laitteita jotka auttaat suunnistamisessa.

torstai 20. joulukuuta 2007

Päivä 17 - Uutisia aavikolta

30.Elokuuta

Eu:n valvonta satelliitti on tehnyt merkillisen havainnon: Siellä euroopan suuressa sorakasassa olisi havaittu jonkinlaista liikettä, ja jalanjälkiä. On vaan perin merillistä kuka siellä voisi liikkua, sillä säteilytasot ovat edelleen huisin korkeita, etttei ilman lyijypukia alueella voinut edes ajatella liikkuvansa. Satelliitin kuvista ei näy kovin tarkkoja tietoja, mutta kulkueita ja jälkiä on mahdollisuus eroittaa kun erittäin tarkkaan katsoo kuvia. Asiaa on pohdittu ja tultu siihen tulokseen ettei satelliitin kuviin oikein voinut luottaa, eli siis epäillään että kuvat ovat vääristäneet jotakin. Tästä syystä lähetetään helikopteri paikan päälle tarkistamaan tilanne. Sekin on merkillistä, että koska tuo aavikko on ehditty jo ympäröidä sähköaidalla, niin miten on mahdollista että sinne olisi päässyt unkeutumaan väkeä ilman että kukaan huomaa asiaa... Lisäksi aavikon keskelle, valkoisen lumen keskelle oli ilmaantunut suuri, n. 150 m halkaisijaltaan olevan harmaa kiekko, jota kukaan ei tiennut että mikä se oli.

Suomessa tilanne eteni ihan normaalilla tavalla, työskentelin elektroniikan parissa päivisin, ja iltaisin seurasin radioamatöörien lähetyksiä kiinnostuneena, ja kirjasin ylös tapahtumia mitä he olivat tehneet.

Huomioitavaa oli että vaikka sodasta ei ollut pitkääkään aikaa, oli valon määrä lisääntynyt jo hieman. Ja tästä johtui myös se että ilma oli lämmennty aavistuksen etteivät kovimmat pakkaset enää yltäneet -50 asteeseen, vaan jäöivät jo 40- -45 asteen tienoille. Toki muutos ei ole iso mutta kuitenkin.

maanantai 17. joulukuuta 2007

Päivä 16 - Uusia mahdollisuuksia.

17.Elokuuta

On tästä kaikesta ollut oma hyötynsä, vaikka karmeasta katastrofista onkin kysymys.
Olen alkanut kehitellä uusia laitteita(Elektroniikan suunnittelu inssi kun olen) ja kokeilla kaikkea uutta,vaikkakin tarvikkeiden saaminen on ollut hitusen vaikeaa.

Toisaalta on pitäähän se syvä ydintalvi tehdä jotain hyödyllistäkin, ettei taidot pääse aivan ruostumaan, vaan tekemällä pieniä innovaatioita, omaan ja yhteistön käyttöön. En kuitenkaan tituleeraa itseäni miksikän keksijäksi, vaan ja ainoastaan ylläpidän omia taitojani korjaamalla elektronisia laitteita, ja suunnittelen uusia nniiitä tarvitseville.

Maailmalla tuntuu että kaikki on sodan jälkeen pysähtynyt tietylle tasolle, täällä suomessa semmoiselle "lähes normaalille" tasolle, josas tietyistä asioista on puutetta mutta pääsääntöisesti asit rullaavat niinkun on tähänkina sti rullannut.

Olen kauhulla ajatellut mitä sotatoimi-alueella oikeastaan tulee kasvamaan seuraavien satojen vuosein aikana. Varmasti jotakin perin vaarallsita ja kummalista. Kasveja voita ei ole koskaan nähty? Vai kasvaako mitään.... No tuo kaikki tulee kyllä sevliämään tässä ajan kanssa kun ydinkevät vihdoin saapuu joskus kesäkuussa..

torstai 13. joulukuuta 2007

Päivä 15 - Puhetta ilmastonmuutoksesta, ja suunnitelmia kevääksi

10.Elokuuta

Olen pohtinut pitkin viikkoa mitä vaikutusta tällä sodalla on herkkään ilmastoomme, ja koko ekosysteemiin maapallolla. Mitä suuret saate ja pölymäärät tekevät ilmakehälle, kasveille ja eläimille.

Saati sitten mitä ensimmäinen ydinkevät tuo tullessaan, ja millaiseksi maailma muodostuu vuosien saatossa. Myös millaisia tapahtumia tulee muodostumaan tuonne keskieuroopan ydinaavikolle, mitä siellä elää, ja miten. Hrr.. Pelkkä ajatuskin kammottaa, sillä siellähän voi olla vaikka ja mitä.. Onneksi suomi oli säästynyt suhteellisen hyvin saasteilta, ja täkäläiseet eläimet olivat tottuneet lumeen ja pakkaseen, joten ne olivat edes jotenkin turvassa.

Lähdin keräilemään puita metsästä paksuissa ulkovaatteissa mittarin osoittaessa -43 asteta.

Tullessani takasin, oli tien varteen pysäköity vieras ajoneuvo, a sisältä kuului puheen sorinaa.
Mennessäni sisään oli siellä tuttuja. Serkkuni oli lähtenyt kaupungista ja tullut meille, sillä hänellä ei lut muutakaan paikkaa minne mennä.


Uutisissa puhuttiin että sodan osapuolet olisivat pääseet sopimukseen sodan loppumisesta, ja Kiinakin olisi antanut periksi ja lopettanut sotatoimet, sillä koko pallo oli peittynyt sankkaan pöly ja saastepilveen niin että jopa päiväntasaajalla satoi lunta, ja eläimet kuolivatr kylmyyteen osassa paikoista.

Pohdin tuon seurauksena mitä tulisi tapahtumaan kun kevät saapuu, lämpenisikö ilma päiväntasaajalla niin paljoa että siellä olisi edes jotenkin lämmintä?

Olin tehnyt päätökseni että aijon tavalla tai toisella selvittää että mitä oli tapahtunut, tai ei ollut tapahtunut. Tosin... Tällä hetkellä tuo oli aivan mahdotonta, sillä paksun lumipeitteen, ja karmean pakkasen takia tuommoisen retken tekeminen olisi täysin mahdotonta, sillä se vaatii että lumet oat sulaneet edes osin pois jotta pääsee teillä liikkumaan. Lisäksi tarvitsisin myös muita ihmisiä auttamaan tutkimuksissa minua. Tämä retki tulisi suuntautumaan eurooppaan, josta se totuus sitten löytyisi...


lisää tietoa mitä olen uutisista kuullut, on se että suomessa olisi harkinnassa että helsingissä pokki olevat lämmityslinjat avattaisiin kevään aikana että ihmiset pääsevät takaisin koteihinsa juhannukseen mennessä, tai kun huoneistojen lämpötila on n. +15 astetta. Lisäksi valtio aikoo aloittaa kaupunkien peruskunnostuksen, jossa palannet talot puretaan pois, ja tilalle rakennetaan uusia. Sitä en tiennyt oliko oma kotitaloni vielä hengissä, vai oliko sekin puretavien listalla. Talven aikana tulee kuulemma lista kohteista toka puretaan.

keskiviikko 12. joulukuuta 2007

Päivä 14 - Kuvia maailmalta

4.Elokuuta

Kyllä oli jo aikakin... Vihdoin pitkän odottelun älkeen olivat taas tv ohjelmat alkaeet näkyä, siis lähettimet oli korjattu. Ensimmäiset uutiset kaiken jälkeen vaikuttivat jotenkin amatöörimäisiltä, mutta ajoivat asiansa. Niissä kerrottiin sanoin ja jopa kuvin maailman tilanteesta. Helikopterista oli otettu kuvia keskieuroopan kaupunkien yllä, tai pitäisikö sanoa että entisten kaupunkien yllä, sillä mitään ei ollut jäljellä niistä, ja hyinen tuuli puhalsi aavemaisen hiljaisessa maailmassa, ilman ensimmäsitäkään ääntä. suuret tornitalot olivat romahtaneet paineen ja kuumuuden voiamsta, ja talojen luurankoja seisoi yksin tavas alla. Mitä oli lummassjoen alla, ei kukaan tiennyt.

Lisäksi nyt oli saatavilla ensimmäisiä kuvia euroopan ulkopuiolelta, eikä tilanne siellä suunnalla ollut paljoa parempi. Usa:ssa oli tullut suurta hävitystä, kun taktiset ohjukset olivat iskeneet suuriin kohteisiin. Lähetyksessä haastateltiin eloonjääneitä, jotka toivoiat että johtajat ottaisivat opikseen tästä. Kiina oli jättänyt Japanin valloituksen sikseen, kun sota euroopassa oli alkanut. Kiinan oli ollut pakko perääntyä, sillä maa pelkäsi kovin usa:n ja eu:n vetypommihyökkäystä. Joka ei sitten koskaan tullut.

Lähetyksen loputtua oli miettimisen aika. Mitä seuraavaksi tapahtuisi? Mihin tämä maailma menisi? Voiko tästä enää selvuitä hengissä.

Olin luottavainen yhteisömme voimaan, ja siihen että olisi aika ratkaista se mistä kaikki todella oli alkanut, ja oliko kaikki vain suurta huijausta, ettei mitään hätää missään ollutkaan...

Näitä asioita miettien menin nukkumaan....

Säätiedoitus oli ehkä oikeasti kiinnostavin koko lähetyksessä, vaikkakaan se ei tarjonnut paljoa lohtua. Kerrottiin vain että eila olisi erittäin kylmää seuraavat 5-6 kk, eikä lämpötila nousisi kun maksimissan -30 asteeseen. Keskilämpötilat olivat -50 asteen luokkaa.